Vaaliveikkaus

Eurovaalien äänestyspäivä on koittanut tänään ja onkin aika panna lottoa menemään ja veikkailla läpimenijöitä. Nämä vaalit ovat siitä kurjat, ettei välttämättä porukkaa hirveästi tunnu kiinnostavan EU:n tulevaisuus ja sen kehittäminen, vaan ainoastaan se miten Suomi siellä pärjää. Tämän vuoksi valinta konservatiivisen ja sosialidemokraattisen Euroopan välillä on jäänyt sellaiseen pimentoon, jota se ei ole ansainnut.

Parlamentissa voimakkaimmat ryhmät ovat konservatiivit ja sosialidemokraatit, joista kuitenkin kumpikin vaativat vaa'ankieliasemassa olevien pienempien ryhmien tuen taakseen mikäli aikovat torpata toisen kannan.

Mutta jätän marinat sikseen ja siirryn veikkaamaan. Tuloksissa on selkeästi kaksi epävarmuustekijää, joista toinen on kokoomuksen neljäs paikka ja vihreiden ja perus/kd -liiton välinen kamppailu toisesta paikasta. Uskoisin etteivät vihreät ja perus/kd -liitto onnistu saamaan yhteensä neljää paikkaa parlamentissa. Epäilisin, että tässä keskisuurten liittojen kamppailussa perus/kd -liitto tule viemään voiton ja saamaan Timo Soinin lisäksi Sari Essayahin läpi.

SDP ja keskusta kärvistelevät molemmat kolmannen paikan saavuttamisessa, mutta uskoisin, että kolmen suurimman puolueen paikat jaetaan tasan 3-3-3.

SDP:n läpimenijöistä kohtuullisen varmoja ovat Mitro Repo ja Liisa Jaakonsaari. Kolmannesta paikasta kilpailevat melko tasaväkinen kolmikko: Kimmo Kiljunen, Pilvi Torsti ja Reijo Paananen. Veikkaisin, että Torstin raikkaus ja medianäkyvyys erityisesti pääkaupunkiseudulla saattaa heittää hänen kolmikon kärkeen. Paanasen läpimeno riippuu siitä saako hän masinoitua kannatusjoukkonsa liikkeelle. Mikäli Paananen ja Torsti jollain tapaa epäonnistuvat keräämään pottiaan kokoon menee Kimmo Kiljunen läpi tasaisella suorituksella.

Mielenkiintoisia tuloksia odottelen kokoomuksen Kai Pöntiseltä ja SDP:n Jenny Lindborgilta. Lopuksi veikkaus läpimenijöistä:

Kokoomus 3:
Eija-Riitta Korhola, Risto E. J. Penttilä, Ville Itälä
Musta hevonen: Kai Pöntinen

Keskusta 3:
Anneli Jäätteenmäki, Esa Härmälä, Hannu Takkula

SDP 3:
Mitro Repo, Liisa Jaakonsaari, Pilvi Torsti
Musta hevonen: Jenny Lindborg

Vihreät 1 :
Heidi Hautala

Perus / KD 2:
Timo Soini, (Sari Essayah)

Vas 1
Annika Lapintie

Ehdolla edarivaaleissa numerolla 234

Tärkeääkin tärkeämpi tiedotus kaikille Turun yliopiston tai kauppakorkeakoulun opiskelijoille, muistattehan äänestää:

Edustajistovaaleissa voi äänestää sähköisesti 31.3. klo 10 – 1.4. klo 24
ja 6.4. klo 10 – 7.4. klo 18. Äänestäminen tapahtuu osoitteessa
https://vaalit.tyy.fi. Sähköisestä äänestämisestä ja sen
turvallisuudesta voit lukea lisää osoitteessa http://www.tyy.fi/node/531

Myös lippuäänestys järjestetään. Turun yliopiston
pääkirjaston ennakkoäänestyspiste on auki molempina
ennakkoäänestyspäivinä klo 10-15.


Lue lisää edustajistovaaleista osoitteessa http://www.tyy.fi/vaalit/

SDP uudistuu, hei

SDP teki merkittävää työtä hallituksen kehittelemää eläkeiän nostamista vastaan. Vaikka eläkkeellejäämisiän nostamisesta puolue olikin hallituksen kanssa samaa mieltä, niin jälleen kerran käytännön toimet olivat kritiikin aiheena. En puhu tästä aiheesta sen kummemmin, sillä hallitus perääntyi aikomuksestaan erityisesti työntekijäjärjestöjen voimakkaan vastuksen ansiosta.

Tästä kamppailusta mieleeni jäi erityisesti SDP:n masinoima verkkokampanja, jonka näkyvimpänä osana oli pelastaelakkeesi.fi -nettisivu. Nettikampanja on hyvä osoitus SDP:n sisällä vallitsevasta nykyaikaistamisen innostuksesta huolimatta siitä, että sitä kritisoitiin vaisuksi, sillä kampanja ei muka tavoittanut mediahuomiosta huolimatta tarpeeksi ihmisiä. Kampanja osoitti, että puolueessa ollaan valmiita uudenlaisiin kampanjoinnin muotoihin.

Kampanjan tarkoituksena oli herättää tavallisten ihmisten huomio käsiteltävään asiaan ja kertoa oma mielipiteensä siitä. Siinä se onnistui aikaisempia yrityksiä paremmin, sillä Internetin avulla kuka tahansa pystyy menemään tutkimaan mielipiteitä eikä puolueen kantaa tarvitse kaivaa esimerkiksi puoluekokousten pöytäkirjoista.

Vielä kun kampanjassa olisi selväsanaisemmin sanottu sosialidemokraattinen vaihtoehto, niin kampanjan muoto olisi ollut kunnossa. Toisaalta kampanjassa selkeästi painotettiin alhaalta ylöspäin -vaikuttamista toisin, joten sinänsä sisältö oli johdonmukaista: voi kertoa oman mielipiteensä ja tarinansa - SDP tarjosi väylän vaikuttamiselle ja höyryjen purkamiselle. Parhaimmillaan tällainen kampanja antaa aidon vaikuttamisen mahdollisuuden eli toisen sanoen väylän sanoa Urpilaiselle suorat sanat. Kampanja on askel kohti avoimempaa kansanliikettä, jossa kynnys vaikuttamiseen on alhainen. Tästä hyvä jatkaa ja herätti luottamuksen Urpilaisen johtamaan visioon uudesta SDP:stä.