Mikä nitisee, kun talous vapisee?

Myönnettäköön heti aluksi, etten ole mikään talouteen perehtynyt ja valveutunut kansalainen, mutta Yhdysvaltain kriisi silti mietityttää. Ehkä tietämättömyydestäni johtuen talouden kansainvälinen vapina tuntuu kummalliselta.

Jos yksinkertaistetaan talous, niin peruskuvio menee näin: on yritys, joka tarjoaa palveluja ja tuotteita, joita henkilöt ja muut yritykset ostavat. Tällöin palvelun tai tuotteen tehnyt yritys saa rahaa, joilloin se voi maksaa palkkoja ja ostaa itse joitain palveluja ja tuotteita. Näin raha kiertää ja talous kasvaa kun on enemmän palveluja ja tuotteita ostetaan sekä myydään.

Nykyisin mylläävässä talouskriisissä myytiin lainoja huono-osaisille ja näitä lainoja jälleen myytiin eteenpäin isommille sijoittajille. Lainaajahan saa rahaa lainasta mikäli asiakas maksaa lainansa korkoineen takaisin. Tämän vuoksi sijoittajat ovat sitoneet rahansa lupaukseen, että alkuperäinen lainanottaja pystyy maksamaan.

Ongelmat alkoivat, kun riskit laskettiin alunperinkin väärin ja ymmärrettiin, etteivät huonojen luottotietojen ihmiset välttämättä pysykään suorittamaan lainojaan. Kun tämä asia havaittiin, menettivät sijoitukset arvonsa ja nyt ollaan nykyisessä tilanteessa. Sijoituksissa on paljon rahaa kyseessä, ja koska suurimmat sijoittavat ovat eläkerahastoja, nousi huoli eläkkeiden maksamisesta.

Sijoittaja on pannut rahansa kiinni katteettomaan lupaukseen ja menettänyt rahansa yhtäkkiä, vaikkeivat alkuperäiset lainanottajat ole vielä todistaneet kykenemättömyyttään suorittaa lainojaan.

Ihmeellisintä tässä kuviossa on, ettei kukaan varsinaisesti ole menettänyt rahaa. Subprime -lainat ovat edelleen olemassa ja niiden ottajat edelleen velkaantuneita. Ainoastaan pörssissä ovat rahat kadonneet. Sijoittajien mielestä he ovat ongelmissa, koska he eivät pysty myymään lainoja enää eteenpäin paremmalla hinnalla. Heidän sijoituksensa on vielä olemassa, mutta niiden arvo on alentunut.

Verrataanpa tilannetta siihen, että ostaa vaikka pahvilaatikon siinä toivossa, että voi myydä sen kalliimmalla muuttavalle naapurille. Mikäli kukaan ei muutakaan pahvilaatikko menettää arvonsa siinä mielessä, ettei sitä voikaan myydä eteenpäin yhtä kovalla hinnalla kuin alunperin ajateltiin. Tällainen arvonmenetys ei hetkauta ketään, mutta jos kyseessä olisi laatikon sijaan muuttoauto. Auton ostoa varten on joutunut ostamaan lainaa, mutta koska ostaja ei voikaan myydä autoa eteenpäin, hän ei pysty suorittamaan lainaansa. Tämä siis siinä tapauksessa, ettei ostajalla ole muita tulonlähteitä kuin odotettavissa oleva auton myyntivoitto. Tällöin ostaja joutuu konkurssiin, vaikka hänellä auto onkin edelleen eikä ole varsinaisesti menettänyt rahaa.

Suurille investointipankeille on käynyt kuten onnettomalle muuttoauton ostajalle. Mutta kuten arkielämän esimerkissä, on pankeilla mahdollista selviytyä mikäli on joitain muita tulonlähteitä kuin pieleen mennyt sijoitus. Silti pankit menivät konkurssiin.

Miten voi olla, että yksi huono sijoituskohde on rampauttanut koko Yhdysvaltain talouden? Ihmiset menettävät työnsä, pankit menevät konkurssiin ja liittovaltio hälytettiin apuun. Kaikki vain sen vuoksi, että tyhjiä lainoja ei voitukaan myydä loputtomasti eteenpäin.